http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/03_uutiskirjeet/0811_caf.jsp

Tampereen ammattiopisto valittiin Suomen parhaaksi laatutyön tekijäksi.

Kyllä se näin on että ammattikoulua ei arvosteta edelleenkään samalla lailla kuin YLIOPPILASTA.
Huomasin sen itse oman lapseni kohdalla kun juhlimme poikamme ammattikoulun päättäjäisiä sillä HÄN on valmistunut ammattiin.
Ikävästi osa vieraista jopa oma anoppi sanoi että me ei päästä kun on naapurin ylioppilasjuhlat!!
Voi vain kuvitella tunnelmaa ammatin saaneena ja äitinä poikani suurena päivänä.

vähäpätöinen poika ja äiti katsokaa vaan sitä ylioppilasta vuoden tai kahden päästä, kun ei hän päässytkään yliopistoon ja on jossain hanttihommissa ja poikasi on töissä kunnon ammatissa.
Itselle kävi juurikin noin. Ne ylpeät ylioppilaan vanhemmat ovat nyt onnellisia liukuhihna työläisen vahnempia ja mitä tekee se vaaan ammattikoulun käynyt ? Toimii työnjohtotehtävissä ja kertoo sille ylioppilaalle mitä pitää tehdä.
Tuo ei ole ollut mikään lyhytkestoinen juttu, vaan jo vuosia samaa rataaa.
Jatkokoulutuksen kannaltakin vaihtoehdot esim. teknilliselle puolelle on melkein sama kummalta pohjalta vaan.

Yhtiö toisen asteen koulutukseen



Oppi. Tampere tuottaa toisen asteen koulutusta kahdella eri hallintomallilla eli isäntäkuntana ja osallisena kuntayhtymässä. Isäntäkuntamallissa tilaajalautakunnan rooli on edustaa koulutuksen järjestäjää ja tilata koulutusta toisen asteen koulutuksen johtokunnalta, joka tuottaa sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen Tampereella.

Varsinkin ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa merkittäviä eroja ja haittoja isäntäkunta ja kuntayhtymämallien tuottamassa koulutuksessa.


Johtosääntö edellyttää tuotantojohtokunnalta vastuuta tuotannon kannattavuudesta, laadusta, kehittämisestä ja kilpailukyvystä. Tämän vastuun myötä olen osaltani käynnistänyt keskustelun toisen asteen koulutuksen hallinnon kehittämisestä Tampereen seutukunnassa. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen tuottamat palvelut ovat keskeinen osa Tampereen seutukunnan vetovoimaisuutta. Seutukunnan pitää pystyä Pirkanmaan veturina vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nopeasti ja tehokkaasti.

Vastuullisena puheenjohtajana näen, että realistinen malli olisi toisen asteen koulutuksen osakeyhtiö, joka tuottaisi ammatillisen, maahanmuuttaja-, erityis-, lukio- ja aikuiskoulutuksen Tampereen seutukunnalle.

Osakeyhtiössä koulutuksen järjestäjä ja tuottaja ovat sama oikeushenkilö. Osakkaina olisivat säätiöpohjainen TAKK, kuntayhtymä Pirko ja seutukunnan kunnat. Osakeyhtiö mahdollistaisi kunnille lukiokoulutuksen siirtämisen yhtiölle halunsa mukaan, kuten myös alueen yksityiset lukiot voisivat halutessaan tuottaa palvelunsa yhtiössä. Omaisuus- ja toimitilakysymykset ovat ratkaistavissa, kyse on vain tahtotilasta.


Osakeyhtiömallia koulutuksen tuottajana perustelen itselleni tehokkuudella, tasapuolisuudella ja tasa-arvoisuudella. Tehokkuudella ajattelen opetus- ja hallinto tilojen tehokäyttöä ympäri vuoden, nykyisin koulutus tapahtuu syys- ja kevätlukukaudella, mutta kesä on tyhjäkäyttöä. Mikään yhtiö ei kestä kolmen kuukauden tyhjäkäyttöä. Kalliit investoinnit on saatava tuottavaan käyttöön läpi vuoden. Tämän mahdollistaa maahanmuuttaja- ja aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus, joita pystytään tuottamaan myös kesällä.

Tasapuolisuus näkökulma on oleellinen seutukunnan nuorille, heille voidaan tarjota laaja ja kattava koulutustarjotin koko seutukunnan alueelle.

Tasa-arvo on keskeinen näkymä henkilökunnan kannalta, nykyinen järjestelmä kirjava kokonaisuus erilaisista virka- ja työehtosopimuksista, yhtiömallissa olisi yksi ja sama työnantaja koko henkilöstölle.


Yritysjohtajana näen, että osakeyhtiömalli tarjoaisi joustavan mahdollisuuden kehittää seutukunnan koulutuspalveluja yhteiskunnan kehitystarpeiden mukaisesti.

Yhtiön on helppo mukautua väestön kehitykseen ja työvoimatarpeen rakenteen vaihteluihin. Kuntien on helppo hallita osakeyhtiötä, kuntakohtaiset erityispiirteet voidaan huomioida yhtiötä perustettaessa osakassopimuksella.

Tarkoittaako kirjoittaja että koulu toimisi kesällä myös maahanmuuttokouluna. Toivottavasti tarkoitat työperäistä koulutusta.
Muutenhan se johtaa siihen että lempäälästä tulee viellä enemmän maahanmuuttajien kehto eli tänne vain asumaan kyllä lempäälä maksaa.

Ainoa tapa saada 2.asteen koulutus kannattavaksi eli jos halutaan säilyttää nykyinen taso koulutuksessa, on kesälukukausi. valtivalta tulee säästökuurissaan leikkaamaan koulutusta rajusti.

Lukio on edelleenkin ainoa toimiva väylä yliopisto-opintoihin. Myös ammattikorkeakoulut pyrkivät nostamaan koulutuksensa tasoa niin, että vain lukiopohjalta sinne saadaan kielitaidoltaan ja yleissivistykseltään kyvykästä opiskelija-ainesta.

Spekuloinnit Lempäälän lukion kuolemasta tai muuttumisesta kunnan riippakiveksi ovat pelkkää höpötystä. Omaan lukioon hakeutuu vuodesta toiseen enemmän tai yhtä paljon ensisijaisia hakijoita, kuin sinne voidaan ottaa.

Noin 350 opiskelijan lukio on kustannustehokas ja tarjoaa riittävät valinnan mahdollisuudet opiskelijoille.

Tämän kevään tuloksissa (MTV3:n vertailu) Lempäälän lukio oli noin 400 lukion joukossa sijalla 117 mitattuna YO-todistusten puoltoäänien keskiarvolla. Seutukunnalla vain Tampereen keskustalukiot ja Kangasalan lukio olivat korkeammalla sijalla. Tyytyväisyysaste on korkealla.

Lempäälän kunnassa toimii myös ammatillisen oppilaitoksen toimipiste. Ehkä tulevaisuudessa sinnekin voi linjamuutosten myötä hakeutua lempääläisiä opiskelemaan, nyt ei PIRKO vedä.

Mitä haihatteluun kesälukukaudesta tulee, paljon saa vettä Kuokkalankoskessa virrata, ennen kuin opiskelijat ja opettajat OAJ:n suostumuksella saadaan töihin helteillä. Lisäksi kouluilla tehdään suursiivoukset, remontit ja huollot kesällä. Osassa kouluista (mm. Lempäälän lukio) on Heinäkuussa Lempäälä Soi -tapahtuman käytössä.

Nimimerkki insmjm katsoo asioita kapeasti säästämisen näkövinkkelistä tuntematta koulumaailman tosiasioita. Tämä näyttää valitettavasti joillakin muillakin byrokraateilla olevan keskeinen motiivi hallinnon yhteenrunnomiskaavailuissa. Kannattaisi mieluummin katsoa koulutuksen laatua.

Saatan olla yksisilmäinen vaatiessani koulutukseen tehoa, olen tehoajatteluulla ajanut laatua 2.asteen koulutukseen, Tampereen lukiot ovat pärjänneet myös lukiotutkimuksessa, joka on tehty ns l-tutkimuksena. Oikea tutkimuspohja olisi ns "jalostusasteen nosto" eli suomeksi "rutusakista" lauratur-ylioppilaiksi.
Tampereen ammattiopisto on laadullisesti Suomen kärkeä, keväällä TAo valittiin Suomen parhaaksi.
Valtiovalta leikkaa 2.asteen koulutuksen valtionosuuksista seuraavalla hallituskaudella 2% -yksikköä eli noin 500 milj€. Tuskin Lempäälän kuntaa on panostamassa lukioon leikatut osuudet.
Tampere on onneksi valmis muutoksiin eli on panostanut lukioverkon tehostamiseen ja ammattiopiston uudistamiseen.
Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta ja Hämeenlinna ovat myös reagoineet muutokseen. Tampereen seutukunnassa on mm Pirkkalalla, Nokialla ja Ylöjärvellä valmiutta muutokseen, mutta Lempäälä nukkuu ruususenunta.
Missähän lempääläiset nuoret opiskelevat 10 vuoden päästä, ehkä osa Kanavan etälukiossa, mutta ammatiopetus haetaan Tampereelta fyysisesti.

Aiesopimus Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän on pääosin hyväksytty, Tampereen kaupunki ottaa Pirkon henkilöstön osakasi omaa henkilöstöään. Tampereen 2.asteen koulutuksen johtokunta tuottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. Pirkon kiinteistöomaisuudesta muodostetaan yhtiö, joka vuokraa koulutiloja. On mielenkiintoista, miten oppisopimuskoulutus, ammattillinen aikuiskoulutus ja maahanmuuttajakoulutus seutukunnalla toteutetaan uudessa hallintomallissa.
Uusittu koulutuspaketti aloittaa toimintansa 1.1.2013, järjestämislupa on haettava elokuun 2012 loppuun mennessä, kaikkialla on tuhoton kiire.
Odotan mielenkiinnolla, miten uusi Tampereen 2.asteen koulutuksen johtokunta (kuntavaalit syksyllä) sisäistää kasvaneen toimialueensa. Mittava henkilöstön ja opiskelijoiden määrällinen kasvu on haaste, kuten myös useiden uusien toimipisteiden tuleminen mukaan.
Pirkon henkilöstölle siirtyminen Tampereen palkkalistoille on todella merkittävä muutos.